7. Innovaatioiden ja muutoksen johtaminen; Yrityksen yhteiskuntavastuu

Innovaatioiden ja muutoksen johtaminen

Perjantain 29.11. luennolla käytiin läpi muutosjohtamista. Selvisi jotta muutos voi tapahtua on huomattava, että sellaista tarvitaan. Tästä syystä olisi syytä tietää miten saadaan innovaatioita kehitettyä, jotta yrityksellä on mahdollisuus jatkaa kehittyvänä, eikä käy kuin esimerkiksi Nokialle.

Luennolla käydyt ”10 tapaa tappaa innovaatio” olivat sinänsä mielenkiintoisia, koska tuntui että useat tavoista kuulosti aivan johtajilta mitä olen tavannut. Varsinkin puolustusvoimien johtajakoulutuksen saaneilta, mutta eihän siellä käydä nykypäivän johtajuuteen liittyviä asioita ollenkaan läpi.

Kun yritykselle selviää, että muutosta tarvitaan on selvitettävä muutoksen tavoitteet ja kerrottava perustelut miksi näin tehdään. On selvää, että muutos vaikuttaa kaikkiin organisaatiossa työskenteleviin henkilöihin ja asiakkaisiin. Ja toki, mitä suurempi organisaatio sitä enemmän on muutoksen vastustajia.  Yleensä niitä on kuitenkin vähemmän kuin puoltajia joten vastarinta loppuu aikanaan eikä jää pysyväksi.

Mielestäni muutoksen aikana tärkeintä on vuorovaikutteinen johtaminen, että otetaan kaikki muutoksessa huomioon ja otetaan myös mielipiteitä vastaan avoimesti, eikä vain raa’alla kädellä mennä siitä mistä herrojen kokouksessa on päätetty. Mitä avoimemmin henkilöstön kanssa suunnitellusta muutoksesta puhutaan sitä paremmin se otetaan vastaan, tästä syystä muutoksen tiedottaminen ei tulisi olla vain informaation eteenpäin viemistä vaan avointa keskustelua.

Suunnitellussa muutoksessa ensin irtaudutaan vanhoista toiminta tavoista, jonka jälkeen muutetaan vanhat toimintatavat uusiin ja ”jähmetytään” uusiin toimintatapoihin. Kun taas kehkeytyvä muutos on sellaista että vanhat toiminta tavat muuttuvat vain uusiin pikkuhiljaa esimerkiksi ympäristön muutoksien takia.

Kestävä johtaminen; Etiikka ja yrityksen yhteiskuntavastuu

Etiikka on siis pohdintaa siitä mikä on oikein ja väärin, tämä kai merkitsee yritykselle sellaista kuin ”eettiset tuotteet”. Kalvoissa oli puhetta, että voiko eettisiä tuotteita käyttää markkinoinnissa, esim reilunkaupan tuotteet tai muut vastaavat. Kyllähän ne mielestäni on niin sanotusti parempaa tavaraa, mutta mielestäni niissä on laadullinen ero verrattuna muihin tuotteisiin. Toki ehkä parempi esimerkki on luontoa vähemmän kuormittavat ja muut luomu tuotteet, kyllähän ne antaa hyvän kuvan yrityksestä ja niiden toiminta tavoista.

Mutta entä sitten yrityksen yhteiskuntavastuu, ” termi, joka merkitsee yritysten velvoitetta toimia vastuullisesti omassa yhteiskunnassaan ja muualla maailmassa.” yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa: ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”. Mutta kyseessä olevassa laissa ei oteta sitten muita huomioon kuin osakkeen omistajat. Tästä syystä esimerkiksi työ ja elinkeinoministeriö painottaa myös työpaikkojen säilyttämiseen, verotulojen kasvattamiseen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin luomiseen.

Toki kun yritys alkaa tuottaa eettisiä tuotteita, yrityksen imago alkaa parantua asiakkaiden ja muiden yritysten mielestä. Yritys siis alkaa valvoa esimerkiksi alihankkijoiden työoloja ja sosiaaliturvaa, ei liian pitkää päivää eikä niin mahdottoman huonoa palkkaa. Toki tuotteen hinta silloin nousee, mutta sen todennäköisesti asiakkaat ymmärtävät kun tuotteet tuotetaan oikein. Varsinkin tekstiili- ja rakennusyritykset joutuvat kansainvälisissä toimissaan ottamaan huomioon asiakkaiden ja oman henkilökunnan käsitykset vastuullisista tuotanto- ja liiketavoista.

Mutta kuitenkaan mikään ei velvoita yrityksiä olemaan eettisiä tai yhteiskuntavastuullisia, se on täysin vapaaehtoista ja jokainen yritys määrittelee itse oman ”yhteiskuntavastuunsa”.  On toki olemassa kansainvälisiä järjestöjä joilla pyritään ohjaamaan yritysten toimintaa.