Viestintä on tärkeä osa johtamista. Ihmisiä ei pysty johtamaan ilman minkäänlaista viestintää. Viestinnän avulla tehtäviä delegoidaaan ja työntekijöitä johdatetaan tekemään vaadittuja asioita. Organisaation sisäinen viestintä on hyvin tärkeää koko organisaation toiminnan kannalta. Avoimmuus ja viestintä tuntuvat olevan monessa suomalaisessa organisaatiossa liian vähäistä ja jätetty huonolle huomiolle.
Viestinnän tasoja on neljänlaisia. Esimerkkeinä pohdimme sosiaalisen median (facebook) viestinnän tasoja.
Kahdenvälinen(dyadinen)
Kahdenvälistä viestintää on kahta erilaista. On ihmisten välistä viestintää, joka tapahtuu suoraan ihmisten välillä, sekä persoonatonta viestintää, joka tapahtuu välillisesti henkilöiden välillä.
- ihmisten välinen(suoraan)
Ihmisten välinen viestintä tapahtuu suoraan ihmisten välillä. esim. Facebookissa pikaviestien lähettäminen henkilöltä toiselle.
- persoonaton(välillisesti)
-pienryhmä
Pienryhmän viestintä on suunnattu tietylle ryhmälle johonkin tarkoitukseen liittyen.
esim. urheilujoukkueen ryhmä ja sen sisäinen viestintä. Organisaatioissa esim. jonkin
laadunvalvonnan / johtamisen oma pienryhmä.
-yhteisöviestintä(jaettu merkitys)
- Suuremman ryhmän viestintä, kuin pienryhmä. Kuitenkin jonkinlainen yhteisö.
esim. koko organisaation yhteinen viestintäryhmä/ ilmoitustaulut.
-joukkoviestintä - mediaviestintä
- Tämä viestinnän malli on suuren laajuuden viestintää. Esimerkkinä radio- tai televisiomainonta.
Tunnejohtajuuden - tunneälyn kohdalla luennolla käytiin läpi seuraavat neljä pääpointtia.
1. Kyky kannustaa tiimejä/työntekijöitä luomalla innostavia tulevaisuudenkuvia ja joukkuehenkeä
- Työntekijöiden motivaation kannalta on hyvin tärkeää, että johtajalla on kyky kannustaa tiimiä. Viestintä ja kommunikointi on hyvin suuressa ja tärkeässä osassa johtamisessa. Oikeanlainen johtaja pystyy motivoimaan tylöntekijöitä tekemään asioita antamalla joitain "porkkanoita" tai muita kuvia jotka innostavat työskentelemään kovemmin. Myöskin "valmentaminen" ja joukkuehengen luominen on tärkeää.
2. Taito havaita ryhmän "värähtelyjä" ja käyttää niitä tavoitteen saavuttamiseen
- Hyvä johtaja osaa havaita ryhmän kehonkielestä sekä muusta käyttäytymisestä, kuinka hyvin ryhmä toimii kyseisellä hetkellä. Jostain syystä ryhmän yhteishenki voi rakoilla tai ryhmällä voi olla hyvä "draivi" päällä. Tällöin johtajan tulee reagoida tilanteeseen tilanteen vaatimalla tavalla. Esimerkiksi huonoina hetkinä ryhmälle voidaan antaa vapauksia tai muita kannusteita, jotka saattaa kohottaa motivaatiota tai parantaa ryhmähenkeä. Silloin taas, kun ryhmällä on hyvä henki päällä, voidaan saada jokin iso urakka valmiiksi hyödyntämällä tätä hyvää "draivia".
3. Ongelmanratkaisutaito: kyky puuttua arvostavalla ja rakentavalla tavalla ristiriitoihin ja epävarmuuden aiheuttajiin
- Ongelmatilanteissa tulee pystyä ratkaisemaan asiat mahdollisimman puolueettomasti. Ratkaistaessa ongelmia tulee ongelmat ratkaista arvostavalla ja rakentavalla tavalla. Ongelmatilanteissa ei tulisi ottaa ylemmän henkilön asemaa ja vähätellä alaista.
4. Taito arvioida omia tunteita työotteen arvioinnissa ja kehittämisessä ja työhyvinvoinnin lisäämisessä.
Johtajuudessa on paljon haasteita.
Ongelmien puheeksiottaminen voi olla hankalaa. Ongelmien esille ottamista usein pitkitetään ja toivotaan, että ne selvityisivät itsestään. Varhainen puuttuminen jää vähälle. Johtajien tulee pytyä antamaan myös palautetta. On tärkeää antaa oikeanlaista palautetta oikeaan aikaan. Tulee pystyä antamaan rakentavaa sekä kriittistä palautetta, kun sille on aihetta. Ihan yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää on pystyä kehumaan ryhmän/ työntekijän toimia silloin, kuin jossain asiassa on onnistuttu. Onnistumisesta tulee ryhmälle hyvä fiilis ja se, että esimies huomaa tämän ja näyttää sen, tekee hyvää työmotivaatiolle. Onnistumisesta saatua "hyvää draivia" saadaan pidettyä yllä ja työnteko luistaa jatkossakin paremmin.
Työsuhteen päättäminen voi olla joillekin johtajille hankalaa. Johtajan tunteet vaikuttavat, kun joltakin henkilöltä häviää työpaikka. Työsuhteen päättämisen yhteydessä johtaja antaa kasvot organisaation päätökselle antaa potkut kyseiselle henkilölle. Yrityksissä myös käytetään työntekijöitä, jotka ovat palkattu vain tätä tehtävää varten.
Viestinnässä on tärkeää, miten asiaa viestitetään eteenpäin. Viestitettäessä oikeanlainen puhuja osaa käyttää oikeaa äänenpainoa sekä kehonkieltä. On myös tärkeää käyttää oikeita sanoja ja muokata viestiä positiivisen kuulostavaan suuntaan. Esimerkiksi puhutaanko lasista puoliksi täytenä vai onko se puoliksi tyhjä. Oikeanlaiset sananvalinnat vaikuttavat paljon motivaatioon tehdä asioita. Hyvä puhuja osaa kääntää huononkin asian hyväksi ja positiivisen kuuloiseksi sekä myöskin innostaa hyvillä asioilla työmotivaation taivaisiin.
Organisaation viestinnässä on kaksi osa-aluetta. On sisäistä viestintää, joka tapahtuu organisaation sisällä. Esimerkiksi tiedottaminen vapaa-ajan tapahtumista, liikuntamahdollisuuksista työporukan kanssa jne. Toisena osa-alueena on ulkoinen viestintä. Ulkoinen viestintä on tärkeää, jotta organisaatiota saadaan kasvatettua ja sen toimintaa saadaan tunnetuksi koko maailmalle tai kohdeyleisölle. Brändäys on nykypäivänä jokaisen organisaation identiteetti. Ihmiset tunnistavat laajimmalle levinneiden brändien logot ja tietävät mistä tuotteesta ja minkä laatuisesta tuotteesta on kyse. Ilman mainontaa ja hyvän brändin luomista hyvätkin tuotteet voivat jäädä taka-alalle. Esim. Angry Birds on todella hyvä esimerkki hyvästä brändäyksestä. Pienehköstä pelistä on tehty brändi, joka kattaa kaikkea aina pehmoleluista uistimiin ja aina kahveihin saakka. Roviota tuskin kovinkaan moni tunsi ennen Angry Birdsiä. Tällä hetkellä se on yksi suomen kirkkaimmista vientituotteista peliteollisuuden saralla. Varmasti suurinosa suomalaisista ainakin tunnistaa Angry Birdsin ja mitä se tarkoittaa, jos he sen logon näkevät jossain.
Organisaatio voi meidän mielestämme oppia virheistään. Projektien johtamisessa ja niiden läpiviemisessä voidaan käyttää hyödyksi edellisten projektien tietämystä ja ottaa oppia virheistä. On tärkeää kuitenkin muistaa raportoida aina jokaisen projektin jälkeen onnistumiset ja virheet. Esimerkkinä toiselta kurssilta saimme, kun kolme projektia oli tehty peräjälkeen ja jokaisessa oli toistettu samat virheet. Jokaisen projektin loppuraportissa oli samat kohdat, joissa tulisi parantaa. Jos ensimmäisen projektin jälkeen olisi tehty loppuraportti ja arvioitu sen jälkeen, mitä uuteen projektiin olisi tullut korjata, olisi kahdessa seuraavassa onnistuttu paremmin. Tietojohtaminen liittyy tähän asiaan, jossa voidaan hyödyntää organisaatiossa olevaa tietoa uusiin projekteihin ja tulevaisuuden kehitykseen. Organisaation oppiminen ja tietämyksen johtaminen liittyvät jossain määrin toisiinsa. Organisaatiolla tulee olla kyky käyttää työntekijöitä, jotka ovat onnistuneet oikeissa asioissa ja jotka ovat työskennelleet jonkin projektin parissa, samoihin asioihin jatkossa. Heiltä löytyy kokemusta ja tietotaitoa jakaa eteenpäin ja hyödyntää sitä uudessa projektissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti